Näin uudenvuoden kynnyksellä teemaan sopinee kupliva aihe: Suomen Champagne-seuran 20-vuotisjuhlat, joita vietettiin jokin aika sitten Helsingissä. Seura on perustettu lama-aikaan vuonna 1992, ja tällä hetkellä siinä on noin viitisenkymmentä jäsentä, joista parikymmentä käy tastingeissä. Juhlaan oli ilmoittautunut käytännössä koko seura. Iloisia ihmisiä, joita yhdistää rakkaus samppanjaan ja hyvään ruokaan.
Meillä oli alkuun aperitiivitarjoilu, erilaisia kanapeita samppanjan kera. Ystävällinen sponsorimme Mumm ei pihistellyt tarjoiluissa.
Iloisen puheensorinan täyttämä kabinettitila hiljeni hetkeksi, kun samppanjatuntija Jukka Sinivirta piti hauskan ja informatiivisen alustuksen samppanjaan, sen historiaan ja sen nautinnollisuuteen. Jukka Sinivirta on kirjoittanut vaimonsa kanssa erinomaisen kirjan nimeltä "Samppanja", jota voi lämpimästi suositella kaikille asiasta kiinnostuneille.
Jukka Sinivirran puheessa vilisi hauskoja lainauksia ja viittauksia suurmiehiin ja heidän mielisamppanjoihinsa. Jukka antoi kaikille läsnäoleville herroille vinkin parisuhteen hoitamiseen: aamun voi vähintään kaksi kertaa vuodessa aloittaa tarjoamalla rakkaalleen samppanja-aamiaisen vuoteeseen.
Oli mukava kuunnella asiantuntevaa ja hauskaa puhujaa, toivottavasti ei jäänyt viimeiseksi kerraksi! Aplodien jälkeen Jukka Sinivirta nimitettiin seuran uudeksi kunniajäseneksi.
Mummin samppanjat olivat kylmässä odottamassa illallisen alkua. Juomat eivät todellakaan olleet vaarassa loppua kesken!
Kauniisti katetut illallispöydät - huomaa Mummin lasit!
Tässä kuvassa bloggarinne odottelee alkuruoan saapumista aperitiivi edessään..
Toast Skagen ja sokerisuolattu lohi oli alkuruoka, jonka kanssa tarjottiin lasillinen Mumm de Cramantia.
Pääruoaksi nautimme Charolais-pihvikarjan marmorikuvetta perunamuffinssin kera. Koska iltalaukkuun ei mahtunut kameraa ja iPhonen kuvat eivät kaikki onnistuneet, emme näe kuvaa tästä herkullisesta annoksesta, jonka kanssa joimme Mummin vakiosamppanjaa. Suurin osa kuvista onkin saatu seuran hallituksen jäseneltä Johnilta, jonka ansiosta tilaisuudesta siis saadaan lukea tästä blogista!
Juustojen kanssa saatiin Mumm Roséeta. Roséesamppanja sopii hyvin voimakkaamman makuisten ruokien, jopa liharuokien kanssa. Jälkkäriksi tarjottiin tonkapapupannacottaa viikunan kera.
Täydellisen ihana illallinen upeiden juomien täydentämänä.
Vaikka samppanja onkin Suomessa kallista ja se mielletään ylellisyystuotteeksi, se on kuitenkin hintansa ja maineensa arvoinen juoma... Suomalaiseen juomakulttuuriin ei perinteisesti ole kuulunut hillitty samppanjan siemailu, mutta tarvitseeko meidän kaikkien niin suomalaisia ollakaan?
Joka tapauksessa meidän suomalaistenkin on syytä nauttia elämästä, keskittyä olennaiseen (joka ainakin minun mielestäni on hyvä ruoka ja juoma mieluisassa seurassa) ja muistaa, että jokaisella on lupa hemmotella itseään ja iloita hyvistä hetkistä hyvällä omallatunnolla! Se "hyvä hetki" on sitten jokaisen määriteltävä itse.
Itse olin kyllä tuona iltana hyvin kiitollinen paitsi uskomattoman avokätiselle Mumm-samppanjatalolle myös iloisille ystävilleni, joita olen samppanjaseurasta saanut, ja joiden kanssa ei vielä koskaan ole tullut tylsää hetkeä - siinä vasta valiojoukko!
