Tammikuun tunnelmia

Vuosi on jo pitkällä! Olen koonnut ajatuksiani ja ottanut etäisyyttä moniin asioihin - myös blogin kirjoittamiseen - tietoisesti ja tarkoituksella. Tämä tapahtui etenkin lomailemalla. Pidin kunnon kahden viikon aurinkoisen loman lasteni kanssa ja matkustimme kaukomaille lepäilemään.
Loma tekee hyvää aina, mutta matka aurinkoiseen ympäristöön on ihan välttämätön keskellä pimeintä talvea.
Rakastan hyvää ruokaa ja lomalla on kiva maistella kotimaassa harvinaisempia herkkuja. Lautasellinen mereneläviä: kampasimpukoita, jättikatkarapuja, mustekalaa ja paljon muuta oli todella hyvää.

Kala-annos tarjottiin ravintolassa, jossa oli huima merinäköala ja kauniit maisemat. Ihana turkoosinvärinen meri ja ennen kaikkea paljon valoa!

Teimme yhden turistiretken. Sen heikoin osa oli ruokailu ravintolassa, jonka "erikoisuus" oli Walking & Talking Menu - mikä käytännössä tarkoitti sitä, että ravintolan isäntä käveli pöytäämme ja luetteli ne ruokalajit, joita olisi mahdollisuus tilata. Kiinnostavin oli iguaanipata, joka maistui hyvältä, mutta sisälsi runsaasti luita.

Tarjoiluastiakin oli persoonallinen peltihökötys. Ruoka oli oikein hyvää, mutta sen saaminen kesti loputtomasti. Ikävä kyllä paikka oli täysin ylihinnoiteltu ja siksi ruokailusta jäi kuitenkin ikävä maku.

Ikävät maut saa onneksi huuhdottua helposti pois. Jäinen Mojito auttaa, esimerkiksi.

Tällaisissa paratiisimaisissa maisemissa aika kului mukavasti. Luin lomalla pari hyvää kirjaa. Kerrankin oli aikaa. Se, jos mikä, on oikeasti luksusta! Vaikka paikassa ei tosiaankaan ollut valittamista.

Satuimme perulaiseen ravintolaan, jossa oli tarjolla Inca Kolaa. Yllätykseksemme se ei ollutkaan kolaa. Maistui muumilimulle! 

Matkan päätteeksi vietimme pari iloista päivää Floridassa. Miami on valtavalle alueella ulottuva suurkaupunki, joka on todella monipuolinen ja kiinnostava, se on oikeastaan monta pientä, erilaista kaupunkia samassa. Juuri niinä päivinä sattui kylmä viima puhaltamaan Siperiasta ja lämpötila laski alle kymmenen asteen, mutta sisällä oli riittävän lämmintä.

 Smokey Bones -ketjuravintola on aivan loistava paikka amerikkalaisen grilliruoan ystävälle. Kilpailuhenkisten poikien kesken tuli haaste: ruokalistan isoin burgeri piti tietysti tilata ja lyödä vetoa siitä, pystyykö sen syömään... Viimeistä murua myöten tuli syödyksi, mutta siihen menikin sitten pari tuntia aikaa! Ystävällinen tarjoilija jaksoi kannustaa koko ajan (ehkäpä tipin toivossa?).

Oma klassikkosuosikkini on Caesar Salad. Ohessa on massiivinen uuniperuna, jonka päällä oli runsaasti  naudanlihaa ja juustoa. Salsaa ja ranskankermaa. Todella hyvää, eikä kaloreita laskettu. 

Mielihyvin hyvästelin viime vuoden. Kun akut on nyt ladattu, aikaerosta selvitty ja laskutkin maksettu, voi taas olla kiitollinen elämälle ja katsoa, mitä tämä vuosi tuo tullessaan.