Kaikki on valmiina - kohta aloitetaan... Koulun kotitalousluokkaan mahtui koko joukko - yli kolmekymmentä nälkäistä intialaisen ruoan ystävää.
Intialainen keittö on mausteinen ja runsas, maut ovat täyteläisiä ja voimakkaita. Koska maa on suuri, on alueellisia erojakin paljon, esimerkiksi vaikkapa chilin käytössä. Mutta tietyt mausteet kuuluvat aina intialaiseen keittiöön, ja tässä kuvassa on hyvä valikoima tärkeitä makuja. Kurkuma, chili, valkosipuli, garam masala ja inkivääri maustavat ruuasta intialaisen.
Taikinasta tehtiin pallo, joka jää odottamaan sivuun täytteen tekoa.
Sen pitäisi levätä ainakin puoli tuntia. Mikään ei estä tekemästä taikinaa hyvissä ajoin.
Reippaan tiskarin pestessä käytettyjä astioita rouva Verma sekoitti täytteen ainekset. Samosat voi täyttää halutessaan lihalla, kanalla, millä tahansa kasviksilla, mutta rouva Verma käyttää pehmeäksi keitettyä ja soseutettua perunaa. Pannulla kuullotettuun punasipuliin sekoitettiin mausteita ja sipuli sekoitettiin perunan joukkoon. Tuoretta korianteria sekaan.
Taikinasta kaulitaan ovaalinmuotoisia litteitä soikioita, jotka sitten leikataan keskeltä kahtia.
Puolikkaan leikkauspäät painetaan yhteen, niin että muodostuu tuutti, jonne täyte mahtuu mukavasti.
Täyte jää taikinan sisälle ja saumat painetaan tiiviisti kiinni.
Tätä oli mukava harjoitella. Taikinaa oli helppo käsitellä ja kuten näkyy, meitä oli monta harjoittelemassa samosojen tekoa, ihan kaikki eivät ole täydellisen kauniita ja tasamuotoisia, kuten rouva Verman omat samosat!
Samosat paistettiin pannussa öljyssä kullanruskeiksi.
Valmiit samosat laitettiin vielä talouspaperin päälle valumaan.
Samaan aikaan herra Verma valmisti pääruokaa, Biryan-kanaa.
Hän kuullotti punasipulit pannussa garam masalan kanssa. Sekaan lisättiin laakerinlehti, runsaasti valkosipulia ja inkivääriä.
Sipulia ja mausteita kuulloteltiin melko kauan. Tämä ei siis ole mitään fast foodia!
Korianterijauhoa, garam masalaa ja kurkumaa annosteltiin runsaalla kädellä.
Kanat oli laitettu jugurttipohjaiseen marinadiin jo edellispäivänä, mikä teki niistä erityisen pehmeitä ja mureita.
Sinne vaan pannulle paistumaan.
Tuoksu oli huumaavan herkullinen!
Tomaattia joukkoon, kansi päälle ja hautumaan.
Samaan aikaan oli keitetty basmatiriisiä.
Ruoka koottiin kerroksittain kattiloihin: vuoronperään riisiä ja kanaa. Sahramimaitoa väliin ja taas uusi kerros.
Päälle runsaasti ihanaa sipulia, kastikkeen loput pannusta ja aimo annos mausteita. Ja taas kansi päälle ja hautumaan.
Läheiseen luokkaan oli sisustettu tunnelmallinen intialainen ravintola. Pöydillä oli värikkäitä liinoja ja seinille oli ripustettu valoja. Tällaisen illan voisi hyvin toteuttaa kotioloissakin samalla teemalla, vaikkapa nyyttärityyliin.
Pöydässä on mainittujen ruokalajien lisäksi kasvisruokaa ja kahta erilaista raitaa sekä naanleipää. Jälkkäriksi saimme vielä kahta bread puddingia; toisessa kookosta, toisessa pistaasia. Ne ja kasvisruoan valmisti tämän upean illan ihana järjestäjäopettaja yhdessä oppilaiden kanssa.
Lähes kaikki vadit syötiin tyhjiksi - erinomaista ja hauskaa!
Totesimme illan mittaan useammankin kerran, miten koulunkäynti on omista kouluajoista muuttunut. Onneksi! Ne niin sanotut "vanhat hyvät ajat" saavatkin jo jäädä taakse. Kansainvälisyyden ymmärtäminen, eri kulttuurien tunteminen ja yhdessätekeminen ovat parhaita tapoja edistää suvaitsevaisuutta, rauhaa ja ihmisen hyvinvointia.
Tämän illan jälkeen myös mieli ja sielu voivat hyvin, ei vain vatsa!
Tässä vielä oma lautaseni... Söin kaksi annosta.. Ihanaa!
Inspiroidun seuraavana päivänä kokeilemaan rouva Verman samosoja kotona. Käytin jääkaapista löytyneen, tähteeksi jääneen perunamuusin täytteeseen ja hyvin toimi. Mahtavaa!
Rouva Verma suositteli Hämeentieltä Helsingin Hakaniemestä löytyviä etnisiä ruokakauppoja: niistä löytyvät kaikki aidot mausteet ja ainesosat. Ei muuta kuin kokeilemaan ja uusista makuelämyksistä nauttimaan!





















2 kommenttia:
Teillä on ollut mahtavan hieno ilta! Upeaa saada tuollaista opastusta ja sitten vielä maistella kaikkia herkkuja.
Minulla oli tyttösenä intialainen ystävä. Hänen opastuksellaan tein samosia, mutta en ollenkaan enää muista miten. Taivaallisen hyviä ne kuitenkin olivat, sen kyllä muistan.
Mukavaa helmikuuta Minna, vaikka inhoatkin talvea ;) Aamut ovat jo hieman valoisia.
Kyllä olikin mahtavaa! Tuoksut, uudet maut, tunnelma, kaikki kohdallaan.
Aamut tosiaan ovat jo valoisampia... Kevättä kohti!
Lähetä kommentti