tiistai, 4. lokakuuta 2011

Samppanjaillallinen

Sain kutsun tyylikkäille samppanjaillallisille, ja siitä kutsusta ei kieltäydytä, vaikka tilaisuus sattuikin töiden kannalta hieman hankalaan aikaan.
Pitkäaikaiset bloginlukijat tietävät (paremmin kuin hyvin), että olen suuri samppanjan ystävä ja kuulun myös Suomen Champagne-seuraan. Ranskassa kyseiseen juomaan suhtaudutaan meitä paljon mutkattomammin, siellä kyseessä on korkealaatuinen, työtä vaativa, paikallinen maataloustuote. Suomessakaan samppanjaa ei useinkaan enää pidetä liian hienona, vaan siitä on tullut monesta paikasta helposti saatavilla oleva, kaikkiin tilanteisiin sopiva, aina vaan suositumpi juoma. Ehkä samppanjan suosion kasvu kertoo myös suomalaisten kansainvälistymisestä, maailmankuvamme vapautumisesta, ja toisaalta edullisempien samppanjoiden löytymisestä Alkon hyllystä.

Kerron näistä samppanjaillallisista siksi, että samppanjan tarjoaminen läpi aterian on tyylikästä ja ylellistä, mieleenpainuvaa ja vieraisiin vaikutuksen tekevää! Suosittelen kokeilemaan tätä myös kotona, etenkin jos saa pöytään sellaisia henkilöitä, jotka osaavat samppanjaa arvostaa. Kun on juhlan aika, pääsee loppujen lopuksi helpolla valitessaan juomaksi samppanjan.

Ystävät olivat askarrelleet hienot menyyt jokaiselle.
Pienet alkupalat olivat todella hyviä: lohi-siianmäti- ja poronmaksapatee-ruisleipäsiä. Tervetulojuomana saimme tietysti ihanaa samppanjaa.
Illan teemana oli yhteisen Champagneen, Ranskaan suuntautuneen matkamme muisteleminen. Pöydässä näkyy paksu albumi, jonka isäntäpari oli koonnut matkasta. Keskustelua siivitti kuitenkin juuri sattunut erikoinen varkaustapaus samppanjakellarissa, jonka seurauksena huippukalliit juomat olivat kadonneet parempiin suihin. Samppanja on todella haluttu juoma!
Ruoan ja juomien yhdistämisestä on kirjoitettu satoja kirjoja - täydellisen tai hyvänkin yhdistelmän koettuaan tietää miksi. Erilaisten yhdistelmien löytäminen on kulinaristille loputon nautinto. Aivan upea yhdistelmä samppanjan seurana oli pääruokana tarjottu annos kampasimpukoita sinisimpukkarisoton ja rucolan kera.
Kaunis asettelu on tärkeä osa  - itse tehdyt hillot pikku kulhoissa juustojen seuraksi olivat vielä piste iin päälle. On upeaa istua pöydässä, kun kaikki on mietitty valmiiksi ja vieraita huomioidaan monin tavoin. 

Jälkiruoka oli emännän itse kehittämä samppanja-mansikkahyytelö, joka oli todella hyvää!
Cin cin! 
Arjessa on paljon hyvää siinäkin, mutta ilman juhlia tai tähtihetkiä elämä olisi paljon kurjempaa. 

Elämä kuljettaa mukavalla tavalla eteenpäin, kun sen antaa vaan viedä. Olen oppinut sen monen mutkan kautta. Vaikeiden elämänmuutosten ja hankalien tilanteiden jälkeen osaan entistä paremmin arvostaa hyviä hetkiä ystävien hauskassa seurassa, eikä näitä upeita hetkiä ole varmasti kenelläkään liikaa. 

0 kommenttia: